Saunalenkki Turussa sunnuntaina
Saunalenkin päätteeksi tarjoillaan kesäistä koivujuomaa
sekä veteen ja saunomiseen liittyvää taidetta.
Onnekkaimmat pääsevät myös saunomaan taidesaunaan.
Rastilan leirintäalueella on vuokrattavana kaksi viihtyisää saunaa, pieni perhesauna sekä suurempi rantasauna.
Varaukset leirintäalueen vastaanotosta, puh. 09 310 78517.
Tilaussauna
- käytössä ympäri vuoden
- noin 15 henkilölle
- uintimahdollisuus vuoden ympäri (talvisin avanto)
- mahdollisuus vuokrata pyyhkeitä
- hinta 65 e / tunti (min. 2 tuntia)
- saunassa löylyhuone, suihkuhuone, takkatupa, jääkaappi,
pukutilat, pihalla grilli
Perhesauna
- käytössä ympäri vuoden
- 1 - 4 henkilölle
- saunassa löylyhuone, suihkuhuone, pieni oleskelutila
- terassi
- ei uintimahdollisuutta
- mahdollisuus vuokrata pyyhkeitä
- sauna on valmis tunnissa
- hinta 20 e / tunti, alennushinta
Camping Card Scandinavialla 17 e / tunti
Lisää liikuntaviraston saunoja Helsingissä ja lähiseuduilla...
Juhannuksen kokot syttyvät ja saunat lämpiävät kaupungissakin. Nauti juhannuksesta Helsingin saarissa, juhannustansseissa tai laivan kannella !
Lue artikkeli juhannus Helsingissä
- ja muistakaa saunoa...
| Arlan sauna on avoinna normaalisti juhannusviikonloppunakin |
Juhannusaatto perjantaina 24. kesäkuuta (14-20) Juhannuspäivä lauantaina 25. kesäkuuta (14-20) Sunnuntaina 26. kesäkuuta (14-20) The sauna is open normally (14-20) during the Midsummer Weekend !! |
Teijon Alueen Kyläyhdistys ylläpitää kyläsaunaa, joka sijaitsee lähellä Teijon ruukinsatamaa. Talvikaudella saunoa voi useana iltana viikossa; on vuoroja naisille ja miehille erikseen sekä sekavuoroja. Saunan edessä on pieni suvanto, jossa vesi virtaa jatkuvasti; se ei jäädy edes talvella. Paikka onkin avantouimareiden suosiossa.
Kirjailija Kai Linnilä on Teijon saunan vakiovieraita. Teoksessa Punainen tupa ja erämaa (Tammi, 2000) hän kirjoittaa kyläsaunasta mm.:
”Kyläsauna on rakennuksena luultavasti yli 220 vuotta vanha. Puron varrella ja aika lähellä merivettä pytinki oli ensin sata vuotta pyykkitupana, ja toisen vuosisadan se on palvellut saunana. Paksut kiviseinät hautovat pehmeän löylyn. Muurien lämmössä on eri lailla ikiaikainen olo kuin hirsiseinien sisässä.
Kivisauna liittyy kaupunkien ja teollisuuden kulttuuriin, tukkipuinen erä- ja maaseutuperinteeseen. Teijon sauna on kuin keskiaikaisten kaupunkien kivisaunat. Samanlaisia yleisiä kylpypaikkoja oli aina 1960-luvulle saakka jokaisessa kaupungissa ja miltei jokaisella teollisuuspaikkakunnalla. Suuri huone, iso kiuas ja korkeat lauteet.
Teijolaiselle saunalle antaa lisäarvoa solisevan puron uimapaikka. Teijon kylätoimikunnan saunaillat vilkastuivat ympärivuotisiksi, kun äijät keksivät mainostaa kivisaunaansa avantouintipaikkana, vaikkei varsinaista jääläpeä tuurnatakaan. 1600-luvulta puhtauden temppelinä palvelleen ruukin kivirakennuksen ohi virtaa vuolas joki, jonka vesi ei koskaan jäädy. Uomaan koverrettu lisälampare on sydäntalvella kylmempi kuin yksikään avanto. Virtaavan veden lämpö painuu jopa alle nollan.”
Kyläsauna on auki talviaikaan keskiviikkoisin, perjantaisin ja sunnuntaisin:
Tilaussauna
- käytössä ympäri vuoden
- noin 15 henkilölle
- uintimahdollisuus vuoden ympäri (talvisin avanto)
- mahdollisuus vuokrata pyyhkeitä
- hinta 65 e / tunti (min. 2 tuntia)
Löylynhenki-palkinto on hieno tunnustus ulkoministeriölle, varsinkin kun se tulee kaikkein asiantuntevimmalta taholta, toteaa Torstila.
Sauna on kiinteä osa suomalaista diplomatiaa kaikkialla maailmassa. Se kuuluu Suomi-brändiin ja sitä on hyödynnetty niin poliittisessa kuin kaupallisessakin päätöksenteoksessa monen vuosikymmenen ajan. Lähes kaikissa 99 Suomen lähetystössä on saunat, joissa hoidetaan suhteita paikallisiin vaikuttajiin. Sauna on ihanteellinen paikka ystävyyden rakentamiseen, sopimusten tekemään ja rauhanrakentamiseen. Suosittelemme sitä muillekin, Torstila sanoi.
Saunaseuran perinteinen tunnustuspalkinto
Saunaseuran puheenjohtaja, rakennusneuvos Puheenjohtaja Ben Grass totesi Löylynhenki-palkinnon olevan oleellinen osa Saunaseuran sauna-aatteen ylläpitämisen muotoja. Tämänvuotisen palkinnon saajia puheenjohtaja perusteli sillä, että palkinnon saajat ovat esimerkillisellä tavalla toteuttaneet palkinnon saannin edellytyksiä. Palkinto on myönnetty vuodesta 1988 teolle, tekijälle tai ilmiölle, jotka edistävät suomalaista saunakulttuuria. Tunnustus, jonka nimi oli aikaisemmin Samuli-palkinto kuulun kansatieteilijämme Samuli Paulaharjun mukaan, on luovutettu vuodesta 1988. Palkinto on myönnetty saunakulttuuria edistävälle teolle, tekijälle tai ilmiölle.
Palkinnon ovat saaneet muun muassa UKK-Instituutti saunomisen terveellisyystutkimuksistaan, professori Erkki Helamaa perinteisen saunarakennustekniikan tutkimuksistaan ja julkaisuistaan, Kotiharjun sauna, ainoa yleinen puulämmitteinen sauna Helsingissä, Suomen Latu, liikunnan ja saunomisen yhdistäjä, YK:n rauhanturvaajat ja Rauhanturvaajien Museo tunnustuksena saunakulttuurin vaalimisesta eri operaatioissa eri puolilla maailmaa ja viime vuonna palkinnon saivat ohjaajat Joonas Berghäll ja Mika Hotakainen dokumenttielokuvasta Miesten vuoro.
Toiminnanjohtaja Kristian Miettinen totesi palkinnon antamisen perusteluissa, että lähetystöjensä saunoja hyödyntävät diplomaatit ovat oivaltaneet saunan merkityksen paitsi maamme kulttuuriarvojen ja kansanluonteen lähettiläänä, myös erimaalaisten ystävyyden, sovinnonhalun ja keskinäisen ymmärtämyksen edistämisen tyyssijana. Saunaseuralaisen, presidentti Martti Ahtisaaren johtaman CMI-järjestön iskulauseen ”jokainen rauha on tärkeä” (Every Peace Matters) sanoja laajentaen saunadiplomaatit voivat sanoa ”jokaiset löylyt tekevät tehtävänsä” (Every Sauna Session Matters).

Mitä lauluja lauletaan ja tarinoita kerrotaan ?
Olohuone ry osallistuu Turun museokeskuksen SaunaLab -hankkeeseen tuomalla omaan tapahtumaansa saunaan, peseytymiseen ja uusiutumiseen liittyvän teossarjan. Eri taiteenlajein toteutetut teokset ovat esillä Olohuone 306,4 km² -kaupunkitaidetapahtumassa kesäkuun alussa 2011, osa teoksista on esillä myös tapahtumaviikon ulkopuolella.
Saunapuheessa on viisi teosta.
To 02.06.2011, klo 09:00 - Su 05.06.2011, klo 21:00
Laiturin laulut
Vilja-Tuulia Huotarinen & Satu Tuittila
Runo- ja tanssiteos
Laiturin laulut yhdistelee saunarunoja, nykytanssia, sekä runon ja tanssin improvisaatioita. Esitykset nähdään Uittamon uimarannan laiturilla sekä Ruissalon Saaronniemen saunalaiturilla.
Yleisöllä on myös mahdollisuus toivoa runoja tanssittavaksi! Kesto 45 minuuttia.
Taiteilijat:
Satu Tuittila on Turun seudulla toimiva freelance-tanssitaiteilija. Taiteiden välinen yhteistyö ja improvisaatio ovat keskeisiä teemoja hänen yli 20-vuotisella taiteilijaurallaan.
Vilja-Tuulia Huotarinen on mm. Kalevi Jäntin ja Nuori Manner -palkinnoilla palkittu runoilija. Hän on työskennellyt kohta viisi vuotta Satu Tuittilan kanssa kiertäen Suomen kirjastoja, kirjallisuus- ja nykytanssitapahtumia runon ja tanssin yhteistyötä kehittäen.
Kostealla sienellä, karhealla iholla
Laura Kärki
Tilateos/installaatio
Kostealla sienellä,
karhealla puolella,
vaivasin ihoani liasta eroon
-Laura Kärki, 2003
Runo, johon teos Kostealla sienellä, karhealla iholla pohjautuu, on syntynyt kiireessä. Lämmin suihku ja muovinen pesusieni voivat olla yksinäiselle ihmiselle yksi läheisyyden muoto. Installaatiossa korvikkeen kosketuksille muodostavat muoviset pesusienet, peseytyminen ja vesi. Tärkeä osa teosta on veden äänistä koostuva äänimaailma.
Installaatio liittyy myös Abraham Maslow'n (s.1933) tarvehierarkiaan, pyramidimaiseen muotoon. Teoksessa ainoan tarpeen muodostaa ajatus kosketusaistin stimuloinnista. Kosketuksia tai ajan antamista on kiireisessä elämänrytmissämme liian vähän.
Laura Kärjen teos on esillä Wäinö Aaltosen museon Vesi - Tunteita ja aistimuksia -näyttelyssä.
Taiteilija:
Laura Kärki yhdistelee työskentelyssään kirjoittamiaan runoja, veistoksia sekä erilaisia äänimaailmoja. Jo useamman vuoden ajan hän on käsitellyt teoksissaan kiireen vaikutusta ihmiseen ja hänen lähiympäristöönsä.
Peflettipuheenvuoroja
Suvi Nurmi
Installaatio
Turun pääkirjastoon koko kesän ajaksi toteutettava teos Peflettipuheenvuoroja tulee koostumaan noin sadasta paperipefletistä. Jokaiseen niistä toteutetaan yksi tekstinpätkä, joka on poimittu kirjojen ja elokuvien saunakohtauksista, sauna-aiheisista sananlaskuista, suomalaisesta perinnerunoudesta ja mahdollisesti myös todellisista, taiteilijan kuulemista saunakeskusteluista. Yhdessä tekstit muodostavat saunapuheen sekamelskan, jossa yksityinen ja yhteinen, fiktio ja tosi sekoittuvat iloisesti.
Taiteilija:
Suvi Nurmen taiteen avainsanoja ovat paikkasidonnaisuus, dialogisuus ja teksti. Useimmiten hänen teoksensa ovat teksti-installaatioita julkisessa tilassa tai yhteisöllisiä runotyöpajoja. Nurmi valmistuu kuvataiteen maisteriksi Kuvataideakatemian paikka- ja tilannesidonnaisen taiteen koulutusohjelmasta alkuvuodesta 2011.
Saunamantra
Musiikkiteos/performanssi
Saunamantra on visuaalinen ääniteos, jonka ytimen muodostaa haapahirsistä rakennettu lyömäsoitin. Hirsisoittimella tuotettu äänikudos täydentyy muusikoiden improvisoidessa mukana. Improvisaatioiden lähtökohtana muusikot käyttävät vanhaa suomalaista saunalaulua, sekä erityistä asteikkoa jolla hirsisoittimen hirret soivat. Teoksessa tärkeän roolin saavat myös esitysympäristön äänet ja niiden sulautuminen kokonaisuuteen.
Saunamantrassa tutkitaan saunomiseen liittyvää rauhoittumista ja puhdistautumista musiikin, performanssin, sekä rituaalin keinoin. Kuinka sauna vaikuttaa ihmisiin ? Voiko samankaltaisia vaikutuksia saada aikaan äänten ja musiikin avulla ?
Taiteilijat:
Saunamantran ydintyöryhmä ja taiteellinen johto: Otto Eskelinen ja Konsta Eskelinen
Hirsisoittimen rakennus ja tekninen toteutus: Paavo Eskelinen
Esityskokoonpano:
Konsta Eskelinen, Viulu
Otto Eskelinen, Alttosaksofoni
Kusti Vuorinen, Kellot, Soivat Kulhot, Taskutrumpetti
Paavo Eskelinen, Hirret
Erkki Joutseno, Hirret
Pentti Dassum, Hirret
Ympäristöteos/tervamaalaus
Timo Kokko
Kuvataide/performanssi
Teos on tervamaalaus, joka maalataan vanerilevylle paikan päällä päiväsaikaan yleisön nähtävillä. Tapahtumasta muodostuu performanssimainen tilanne, jossa taiteilija ja teos altistuvat yleisön reaktioille, kommenteille ja jopa ilkivallalle. Materiaalina terva tuo mielleyhtymiä rantasaunaan, rituaaleihin, suojaamiseen, kansanparannukseen ja jopa häpäisyyn. Turussa erityisesti terva muistuttaa menneisyydestä yhtenä tervakaupan keskuksista. Maalauksen aihe käsittelee ympärillä olevaa kaupunkitilaa ja materiaalien kautta kommentoi tapahtuman aihealuetta.
Taiteilija:
Timo Kokko on Kuopiossa syntynyt, nykyään Helsingissä asuva kuvataiteilija. Kokon taide on alati muuttuvaa; uudet ideat luovat uuden tyylin ja muodon. Näyttelyissä hänen pyrkimyksenään on luoda tilakohtaista taidetta: Teokset keskustelevat gallerian arkkitehtuurin kanssa ja saattavat olla olemassa vain näyttelyn ajan. Usein työskentelyn jälki on näkyvissä tai taiteilijan työskentely on osa näyttelyprosessia, avaten kuvataiteilijan ammattia yleisölle.
Olohuone 306,4 km² on kaupunkitaidetapahtuma, joka järjestetään vuosittain kesäkuun alussa Turussa. Kaikille taiteen aloille ja ihmisille avoin tapahtuma tarjoaa mahdollisuuden kokea taidetta yllättävissä paikoissa ja tilanteissa, kannustaa ihmisiä osallistumaan taiteeseen sekä näkemään asuinympäristönsä toisin.
Itsepalvelusauna (pieni rantasauna)
- mahtuu enintään 7 henkilöä
- 40 e / tunti
- varattavissa klo 15.00 - 21.00
- minimivarausaika 3 tuntia
- maksu suoritetaan käteisenä isännälle/henkilökunnalle varauspäivänä
- avainpantti 20 e, palautus avaimien luovutuksen yhteydessä
- asiakas lämmittää saunan itse
- saunassa puut valmiina, vesijohto makea vesi, ei suihkua, lämmin vesi vesipadasta, pieni pukuhuone
- sauna on sähköistetty
- saareen on vesireittiliikenne
- saaren ravintolayrittäjältä tilattavissa ateriapalveluita ja virvokkeita